Autolla Tadzikistaniin osa 3

Terveisiä Kazakstanista! Niin, meidän oli tarkoitus lähteä huomisaamuna ajamaan eteenpäin, mutta... eipäs hätäillä. :) Vielä tökkii.
Kertausta - mitä on tapahtunut

1. Neljä suomalaista lähti 24.5.2019 Mercedes Sprinter -pikkubussilla matkaan Venäjän läpi kohti Tadzikistania tarkoituksena myydä auto perillä. Matkalla mukaan liittyi Moskovan kupeesta venäläinen pastoriystävä.
2. Auto hajosi Venäjän ja Kazakstanin rajalle erittäin vakavasti. Auto hinattiin Kazakstaniin Aktobeen korjattavaksi ja sieltä ryhmä jatkoi matkaa lentäen Tadzikistaniin ja myöhemmin kotiin Suomeen.
3. Auton moottorista vaihdettiin kesän ja syksyn aikana ne osat, joita ei vaihdettu ennen matkaa. Osia ja tarvittavaa erikoisosaamista vaikea löytää. Valmista tuli syys-lokakuun vaihteessa.
4. Lokakuussa Marko ja Helena lähtevät Aktobeen tarkoituksena ajaa auto Tadzikistaniin. Auto ei kuitenkaan käynnisty kuin vasta liian myöhään, jolloin se on jätettävä edelleen Aktobeen.
5. Matti ja Marko lähtevät nykyiselle reissulleen tavoitteena ajaa auto perille alle viikossa. Haasteina mm. talviset säät ja auton kesärenkaat.

Eilen perjantaina lähdimme siis Markon kanssa aikaisin aamulla matkaan tahoillamme ja tapasimme Laukaassa klo 7:30. Siitä sitten siirryimme tänne Kazakstanin Aktobeen Ristiinan, Lappeenrannan, Pietarin ja Moskovan kautta. Auton jätimme Lappeenrantaan, sitten löysimme viimein bussin, jolla pääsimme rajan yli. Bussi kierteli sen verran matkalla, että meillä oli kiire lentokentälle. Lappeenrannassa kyyti oli hakusessa, sillä ei löytynyt suomalaista eikä venäläistä taksia, jolla olisimme päässeet nopeammin.
Onneksi ystävämme Kostja Murashev tuli sovitusti vastaan rajalle ja vei meidän suoraan kentälle. Tänä aamuna heräsimme jo täällä Kazakstanissa saman talon pihasta, missä tuo kuuluisaksi tullut Mersu seisoo. On muuten mielenkiintoista, että tässä talossa kokoontuu rekisteröimätön pieni seurakunta ja seurakunnan kävijämäärä on tämän puolen vuoden aikana kasvanut huomattavasti, kuulemma auton ansiosta. Tiedä sitten häntä, mutta hyvältä kuulostaa. :)
Me ajattelimme tietysti käynnistää auton saman tien, mutta sehän ei onnistunut tankissa olevan kesädieselin vuoksi. Täällä oli yöllä 20 astetta pakkasta. No, kävimme hommaamassa uuden akun ja haimme moottorilämmittimen. Niillä auto hörähti hetkeksi käymään, mutta kylmän polttoaineen takia sammui saman tien. Niinpä emme vielä pääse huomenna täältä mihinkään. Hyvänä puolena voi ajatella, että Markon kanssa sitten huomenna voimme kertoa seikkailuistamme seurakunnassa.

Kalau auton kimpussa

Mattikin likaa sormensa

Kaiken kaikkiaan tämä autoasia on takunnut todella monessa kohdassa. Kapuloita on löytynyt rattaista enemmän kuin jaksan mainita. Täällä paikalliset uskovat ihmettelevät samaa. Tosiasia on kuitenkin se, että jonkinlaista uutta tuulta on tullut meidän välityksellä tänne. Alla muuten yhteenveto tämän "Autolla Tadzikistaniin -projektin kustannuksista tämä meneillään oleva matka mukaanluettuna.

• auton hankinta ja korjauskulut 5000 euroa
• lento- ja junaliput 5000 euroa
• muita kuluja 3 000 euroa

Tarkoitus on siis kattaa nämä kulut osittain meidän keräysvaroilla ja osittain auton myyntituotolla. Arvioitu myyntihinta on luokkaa 10 000 euroa, ehkä enemmänkin. Ainakin kesällä Tadzikistanissa ostajakanditaatteja löytyi saman tien, kun mainitsimme autosta. Alunperin sivujuoneksi mukaan tullut auto on nyt siis näköjään ottanut pääosan.
Jos haluat olla mukana taloudellisesti tai saada uutiskirjeitä, niin menejakerro.fi löytyy lisää. Jatketaan.