Mistä arkkileiri alkoi?

Siitä on nyt aikalailla tasan kymmenen vuotta kun ensimmäistä Arkki-leiriä alettiin tosissaan rakentamaan... Nyt kun toiminnan suunta muuttuu, lienee aika pohtia vähän 

Syksyllä 2005 erään pietarilaisen lastenkodin opettaja Natalia oli tiedustellut meiltä ohimennen sattuisiko Suomessa olemaan mitään leiriä minne lähettää internaatin lapsia kesällä. Emme tienneet, joten saimme ajatuksen oman leirin järjestämisestä.

Musiikkituokio (2006)

Vieraita Koreasta leirillä 2006

Igor ja the original Arkki-lippu

Kevättalvella ja pääsiäisen aikaan 2006 kiersimme lastenkodeissa kutsumassa lapsia Suomeen leirille, Pietarin alueella, Karjalassa, jopa Komissa asti. Olimme tehneet yksinkertaisen yhden sivun mittaisen esitteen ja kävimme paikan päällä lastenkodeissa esittämässä asiamme. Minä olin ainakin tuohon aikaan täysin kielitaidoton... tilanteet olivat välillä aika mielenkiintoisia, kun paikalle pöllähtänyt kielitaidoton suomalainen ja asiasta lähes tietämätön paikallinen yhteyshenkilö yrittivät saada asian esitettyä.  :)

Niin vaan leiri kuitenkin toteutui! Kesän 2006 leiri oli itse asiassa suurin Arkki-leiri jonka koskaan järjestimme. Leirinjohtajaksi ryhtyi hieman aiemmin Suomeen muuttanut inkerinsuomalainen Igor. Leirin valtava koko (kokonaisvahvuus n. 330 henkeä, joista lastenkotilapsia 180) asetti omat haasteensa, ja välillä meno tuntui hyvin hallitsemattomalta. Mutta leiriltä saatu palaute oli käsittämättömän rohkaisevaa. Säätkin suosivat meitä, sillä ko. vuoden elokuu oli ennätyslämmin ja kuiva.

Palontorjuntaharjoitus 

Opimme paljon matkan varrella leirin järjestämisestä. Arkki-leirin varsinainen tarkoitus selkeytyi hiljalleen ja leirille muodostui omalaatuinen toimintakulttuuri, missä tärkeintä ei ole ollut valmisteltu ohjelma vaan perhemäisyys, vapaus, kohtaaminen ja oma-aloitteisuuteen kannustaminen. Tarkka suunnittelu ei olisi ollutkaan mahdollista, sillä emme oikeastaan koskaan voineet lopulta tietää ketä ja millaisia ihmisiä leirille osallistuu ennen kuin vasta siinä vaiheessa kun linja-autojen ovet aukenivat...

"Leiri on hyödyllinen - ei vain aikuisille, vaan myös lapsille", livahti erään petroskoilaisen lastenkodin ohjaajan suusta v. 2006 leirin aikana. Aloimme ymmärtää että kukatie vielä lapsia tärkeämpi kohderyhmä leirillä olivatkin pääosin eri seurakunnista kutsumamme vapaaehtoiset sekä lastenkotien työntekijät. Jos pystyimme tutustuttamaan paikallisia ihmisiä lastenkotinuoriin ja saamaan heitä aktivoitua, leirin tulokset saattoivat olla paljon pysyvämpiä. Ja lastenkotien työntekijät joka tapauksessa viettävät kaikki päivät lasten kanssa... Mitä lastenkotilasten sisäiseen todellisuuteen tulee, vuonna 2006 kuvattu Kotiin -dokumentti on vielä monilta osin ajankohtainen. Se löytyy YouTubesta.

Paljon on vettä virrannut Neva-joessa vuoden 2006 jälkeen. Arkki-leireille ehti osallistua ryhmiä yli 30 eri lastenkodista Venäjältä ja Baltian maistakin. Lukuisia leireille osallistuneita lastenkoteja on jo (tarpeettominakin) suljettu. On ollut etuoikeus nähdä joidenkin tällaisten omalla tavallaan merkittävää historiaa omaavien instituutioiden elinkaaren päätös.

Kesän 2006 vapaaehtoisia (pieni osa)

Jos olemme saaneet olla leirien kautta vaikuttamassa positiivisesti muutamien lasten ja nuorten elämään, ja ilmapiiriin lastenkodeissa on tämä ollut sen arvoista.

Miten työ jatkuu ja millaisiin haasteisiin seuraavaksi suuntaamme? Vastuu vapaaehtoisesta lastenkotityöstä on aika siirtyä ystäville Venäjällä. Vaan leirityö on työkalu jonka edelleen näemme toimivana ja jopa alikäytettynä. Ketä seuraavassa Arkissa on? Entä millaisessa toiminnassa sinä haluaisit olla mukana? 

Pääsiäisterveisin,

Tapio
Hall. PJ, Kansainvälinen leiriyhteistyö ry

P.S. Katso yhdistyksemme uudistetut kotisivut www.menejakerro.fi

Haikein ja kiitollisin mielin näitä aikoja vielä muistellaan