Matkaraportti 13.6. - yhteenveto

Aamulla tulimme Suomen puolelle. Tässä Vaasaan junassa istuskellessa on aikaa tehdä yhteenvetoa. Melkein kolme viikkoa olemme olleet matkalla ja monenlaista on tapahtunut, paljon on nähty maisemia ja uusia ihmisiä. Tässä yhteenvedossa on ensin pari yleistystä ja sitten muutama meidän matkan tavoitteisiin konkreettisemmin liittyvä maininta.

1. Keski-Aasiassa kohtaavat aasialainen ja länsimainen kulttuuri sekä kristillinen ja islamilainen perintö

Kazakstanissa paikallisia (lihaisia ja rasvaisia) perinneruokia syödessä kuulimme paikallisesta perinteestä, joka liittyy lampaanpään syömiseen. Siellä keitetyn lampaanpään ohimoon piirretään ristinmerkki. Se on kuuleman mukaan islamia vanhempi perinne ja tulee siitä, että Jeesus, Jumalan karitsa, naulittiin ristille pääkallopaikalla. Tuo ”pääkallo” tarkoittaa kuuleman mukaan juuri ohimoa.

Keski-Aasiassa kristillisyys hävisi islamille, kun islam tuli sinne pakolla. Ne kansan vanhimmat, jotka eivät hyväksyneet islamia, tapettiin kiduttaen ja häväisten. Nyt islam on hallitseva uskonto, vaikkakin kansan enemmistö ei ole kovin sitoutunut sen sääntöihin ja suosituksiin.

Kristinuskon jälleentulemisessa Keski-Aasiaan on valitettavasti sekoittunut länsimainen kulttuuri ja kristinusko. Eikä kristinuskoa tunnustavien maiden aseman korostaminen sota-asein ole auttanut asiaa, päinvastoin. Siksi kristinuskoa pidetään venäläisten ja länsimaisten uskontona. Meillä kristityillä on siis tässä petraamisen paikka.

2. Islamin strategia on toimiva ja sille ei seurakuntien perinteinen strategia pärjää

Keski-Aasiassa rakennetaan hulvattomia moskeijoita, joihin mahtuu jopa satoja tuhansia rukoilijoita yhtä aikaa. Se nostaa islamin profiilia uskontona. Islamin olemukseen kuuluu ulkonaiset menot ja samojen rukousten toisto. Moskeijassa rukoileminen yhdessä tuhansien muiden kanssa luo tietysti yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Samaan aikaan kristityissä maissa kuten Venäjällä tadzikkeja ja uzbekkeja kohdellaan alentavasti valtaväestön taholta. Sellainen toimintatapa synnyttää hyvää maaperää radikaalin islamin ajatuksille.

Kristinuskon strategiaan on perinteisesti kuulunut sunnuntaijumalanpalvelukset, joihin keskeisesti kuuluu musiikki, rukous ja saarna. Viime vuosina musiikin suhteen länsimainen tyyli on ollut vallitseva. Saarnat ovat usein länsimaiseen kristilliseen perinteeseen tottuneille ihmisille suunnattuja. Eli strategia ei ole juurikaan edes pyrkinyt muslimitaustaisten tavoittamiseen.

3. Käytännöllinen opetuslapseuttaminen on ajankohtainen ja akuutti tarve juuri nyt

Tällä matkalla tuli selväksi muslimimaitten kristittyjen suurin tarve: vastaus siihen, miten elää kristittynä muslimimaassa Jeesusta seuraten. Tuohon kysymykseen liittyy toimeentulon hankkiminen sekä oman uskon esilläpitäminen. Samaan aikaan jonkinlaisena osana ympäröivää yhteisöä.

Jotkut kristityt ovat niin vahvoja, että eivät välitä yleisestä mielipiteestä. He pitävät evankeliumia esillä rohkeasti. Kaikki eivät kuitenkaan kestä sellaista ja tarvitsevat tukea seurakunnan taholta. Raamattukin tuntee esimerkiksi Nikodeemuksen, joka oli Jeesuksen seuraaja salaa. Erityisesti Afganistanin kristityt tarvitsevat apua, mutta myös tadzikki-kristityillä on kova kiusaus muuttaa toiseen maahan helpomman elämän toivossa.

Yksi matkalla syntynyt konkreettinen idea on järjestää opetusta esimerkiksi Pietarissa. Tadzikit pääsevät sinne suhteellisen helposti siirtotyöläisinä. Toinen konkreettinen kohderyhmä on Afganistanin kristityt, joista huolehtiminen on enemmän kieltä ja kulttuuria tuntevien harteilla. Kaiken kaikkiaan tarvitaan tehokkaita käytännön toimia paikallisten toimeentulon turvaamiseksi ja opetuslapseuttamiseksi.

4. Auto ja suomalaisten osuus

Me tosiaan lähdettiin matkaan autolla innokkain mielin. Ajatuksena oli, ja miksei edelleenkin, sen myyminen Tadzikistaniin jonkinlaisella voitolla. Nyt tiedämme, että tuo suunnitelma on realistinen ja taloudellisesti edelleen kannattava, vaikka remonttiin onkin kulunut rahaa.

Kazakstanissa tuli ilmi tarve vaateavulle Suomesta. Suomessa kirpputoreille kertyy paljon ylijäämävaatetta, jolle olisi kysyntää Kazakstanissa ja Venäjällä. Kuljetus vaan pitäisi järjestää. Nyt mieleen tullut idea onkin viedä Suomesta autoja Tadzikistaniin ja samalla reissulla myös vaatetta matkan varrelle.

Suomalaisina voimme myös olla jakamassa näkyä ja rohkaisemassa paikallisia toimijoita. Kristuksen ruumiissa jokaisella jäsenellä on joku tehtävä ja niin meillä suomalaisillakin. Ja onhan meilläkin oma merkittävä muslimivähemmistö.