Arkki-leirit 2014 ovat nyt takana – näin siitä taas selvittiin!!
Kolmelle leirille osallistui tänä vuonna noin 120 lasta kymmenestä eri lastenkodista. Leirin päätös sujui tänä vuonna montaa edellisvuotta hieman rauhallisemmin. Joka vuosi kokeilemme jotain uusia käytäntöjä – tänä vuonna annoimme lapsille luvan valvoa koko viimeinen ”kuninkaallisten yö”. Vanha, leirinjärjestäjille joskus harmaita hiuksia aiheuttava venäläinen leiriperinne on, että viimeisenä yönä valvotaan ja ”anarkia" vallitsee... Ihan kohtuullisesti meni, tulipahan kokeiltua. Aika harva lopulta jaksoi valvoa koko yötä.
Lasten lähdettyä jäljellä oli taas melkoinen siivousurakka, reilut 100 lakanasettiä pesimme saunalla käsin ja siivosimme kaikki mökit, ja yleiset tilat. Hommaa riitti. Ehdimme kuitenkin hieman prosessoida tämän vuoden leirin kokemuksia muutamien vapaaehtoisten kanssa.
Leiri ei ole vapaaehtoisille kevyt kokemus. Kaikkein vaativin osa on ryhmänohjaajilla. Heiltä "odotetaan" paljon läsnäoloa lasten kanssa - muun ohjelman päätarkoitus on tukea ryhmänohjaajien työtä, siis antaa keskustelunaiheita ja luoda tilanteita joissa yhdessäolo on luontevaa. Näin siis periaatteessa.
Monet lastenkotilapset eivät usko, että kukaan kuuntelisi heitä ja välittäisi heitä. Viimeisellä leirillä monissa ryhmissä näimme monien lasten todella muuttuvan. Lapset huomaavat jos joku heistä välittää. Aika usein välittäminen on myös rajojen vetämistä. Niinhän Jumalakin toimii meidän kanssamme. Ingan sanoin: ”Lastenkotilasten palvelemisessa tärkeintä on olla oma itsensä ja vilpitön. Lapset itse sanovat, että he eivät tarvitse lahjoja vaan aikuisten läsnäoloa.”
Eräs pieni koskettava hetki oli kun eräs kaikkein sekavimmin käyttäytynyt 17-vuotias poika pyysi jotain asiaa Matilta anteeksi viimeisenä iltana. Tämä kertoo jo paljon leirillä vallinneesta ilmapiiristä. Ympäristöstään monet lapset saavat paljon negatiivisia viestejä. Monet mm. kuuntelevat musiikkia jatkuvasti – hyvin usein musiikissa on varsin negatiiviset sanat. Nuori ei tarvitse pelkkää pahan olon purkamista ja ”kriisivalmiutta”, vaan paljon enemmän positiivisia, vahvistavia viestejä ja turvallista ympäristöä.
Ensi vuonna uudestaan?
- No nähtäväksi jää. Arkki-leirejä järjestävä yhdistyksemme on edelleen taloudellisesti tosi tiukilla, vaikka tämän vuoden leirit toteutuivat varsin hyvin. Muutenkin tulevaisuudesta on vaikea sanoa. Erään ensi kertaa leirille osallistuneen lastenkodin ohjaaja tosin jo lupasi lapsille: ”muistakaa opiskella talvi ahkerasti, niin siinä tapauksessa pääsette taas kesällä Arkki-leirille”. :)
Palaute leiristä on ollut kaikin puolin erittäin hyvää ja oma kokemukseni on, että tuloksiltaan tämä leiri oli ehkä jopa paras tähänastisista. Ja mikä kenties parasta, on ollut suuri etuoikeus juuri tässä ajassa saada tehdä jotain hyvää ei vain venäläisille – vaan, ennen kaikkea yhdessä venäläisten ystävien kanssa. (T.L.)
Kadonneen jalkapallon metsästys -video 1.leiriltä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti