perjantai 20. syyskuuta 2013

Kuukausi leirin jälkeen


Kesän 2013 Arkki-leiri on nyt vain muisto mielissämme. Kovasti pohdin työn vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Sitä voisi todella sanoa ihmeeksi, että jo kahdeksan onnistunutta kesäleiriä on takana, plus noin viisi talvileiriä. Ei ole ollut muuta kuin "pienen pojan eväät" tähän työhön. Arkki-leirityö alkoi muutaman nuoren ideasta, ja parista keskinkertaisella venäjänkielellä kirjoitetusta kutsukirjeestä, jonka perusteella 1. suurelle kesäleirillemme saapui yli 180 lastenkotinuorta...

Arkki on monelle nuorelle 1. kokemus palvelemisesta.
Kuten Tarja aiemmin tässä blogissa kirjoittaa, suuri osa työn vaikuttavuudesta tulee sitä kautta, että aikuisten mielet ja asenteet lapsia ja lastenkotityötä kohtaan muuttuvat. Tämä koskee sekä lk:ien työntekijöitä, että vapaaehtoisia. Työn laajempaa vaikuttavuutta on vaikea arvioida, hyvin vaikea. Lapset ja aikuiset vievät tarinat mukanaan itärajan taakse, ja useimmista emme kuule enää koskaan. Muutama leirillämme ollut nuori on löytänyt tiensä eri seurakuntiin Petroskoissa ja Pietarissa ja tällaisia iloisia yllätyksiä tulee välillä vastaan.

III-leirin päätösillalliselta
* * * 

Olemme halunneet jo vuosia siirtää yhä enemmän vastuuta "venäläiselle osapuolelle". Kun tätä miettii, on ko. ajatus tietyssä mielessä eksyksissä. Vaikkakin meillä on yhteistyöjärjestöjä Venäjällä, ei ole olemassa mitään "venäläistä osapuolta". Lopultakin on vain ihmisiä. Sasha, Pavel, Inga, Juldus, Vova, Roman ja muutamia muita. Heillä on nimi, kasvot, perheet, työpaikat, oman elämän haastet, kokemukset, ajatukset ja näkemykset lastenkotityöstä jne.

Mihin suuntaan Arkki-työ jatkuu? Muuttuuko toiminta? Olemme aktiivisesti matkustaneet Venäjällä useita kertoja vuodessa, sekä ystäviemme luona paikan päällä, että CCI:n (HML) koulutuskonferensseissa. Matti on jälleen huomenna matkaamassa Pietariin vierailemaan Internaatti 24:ssa sekä tapaamaan kesän vapaaehtoisia.

Vapaaehtoiset joka puolelta Venäjää ovat leirin suola!

Syksyllä on tulossa yhteyspäiviä, syyskokous, mahdollisesti talkooleiri, sekä eri seurakuntien järjestämiä idäntyön päiviä, joissa ehkä vierailemme.

Leirityön/yhdistyksen talous on leirin jäljiltä samassa jamassa kuin ennen leiriä: olemme yhä velkaa, mutta eri tahoille kuin ennen leiriä. :) Yhteisymmärrys on siitä, että leirityön taloudellinen vastuu siirtyy yhä enemmän venäläisille. Jos haluat tässä murrosvaiheessa helpottaa taloudellista taakkaamme, löydät yhteystietomme täältä. Eräs konkreettinen tapa tukea toimintaa on hakea leirityötä järjestävän yhdistyksen (Kansainvälinen leiriyhteistyö - Mene ja kerro ry) jäseneksi. Myös jäseniä ja suomalaisia vastuunkantajia tarvitaan lisää.

Terveisin,

Tapio
Hall PJ

Ei kommentteja: