 |
| Vaasan asemalla. Saara ja Pekka eivät ole vielä ymmärtäneet eron pituutta. |
Näin pääsimme matkaan Tadzikistania kohti. Vaasasta puolenpäivän aikaan junalla Jyväskylään.Pojat ovat juuri päässeet koulusta.
 |
| Jyväskylän asemalla, Marko vastassa. |
Jyväskylässä alkaa lähtöstressi pikku hiljaa laueta. Ajelemme nimittäin ympäri Jyväskylää tunnin ajan, kun ajatus ei oikein kulje. Haemme mukaan lahjoitetut pallot ja kengät Dimalta.
 |
| Dima auttoi tavaroitten toimittamisessa. |
Dima juuri tasan vuosi sitten heitti idean Tadzikistanissa tehtävästä toiminnasta. Nyt me olemme menossa. Tuumasta toimeen.
 |
| Harmi, että Juha ei päässyt kuvaan. Olisi ansainnut kunniaa sen verran. |
Jyväskylästä ajelimme Laukaaseen kebabille. Sitten viimein pääsimme itse auton hakuun. Juha oli korjannut autoa yötä myöten ja viimein klo 16 oli laittanut käyntiin. Juuri oikeaan aikaan. Nyt saimme perusteellisesti kunnostetun auton alle todella edullisesti. Vielä kaksi vuorokautta aiemmin moottori oli levällään ja nyt pääsemme matkaan. Kello lähellä kahdeksaa illalla, kun starttaamme Valkolasta, Pohjois-Laukaasta.
 |
| Ben-Hur -elokuva oli mielenkiintoinen. |
Saas nähdä, miltä samalla tavalla otettu kuva näyttää parin päivän päästä. Tuleeko mukaan lähtijöitä Petroskoista, Pietarista, Moskovasta?
 |
| Etupenkkiläiset, Marko ratissa ja Matti apukuskina. |
Henkisesti ensimmäinen päivä oli hankalan oloinen, kova meininki päästä kauas ja sitten pysähdymme yöksi Savoon. Ajatuksena oli ollut päästä edes rajan pintaan. No, ensimmäinen askel on ensimmäinen askel.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti