Palautetta ja tunnelmia

Arkkienkeleitä 2015 (yhteiskuvaan ehti vain pieni osa vapaaehtoisista)

Leirillä hulinat ovat hetkeksi tauolla ja parhaillaan siivoamme Kallioniemen leirikeskusta, tällä porukalla se sujuukin hyvin. Ensimmäistä kertaa leirin historiassa koemme, että vapaaehtoisia on riittävästi, jopa enemmän kuin olisi "tarvittu". Tämä on kuitenkin työn jatkuvuuden kannalta elintärkeää - on aika siirtää organisointivastuuta uusille harteille. Kenties tärkeintä leirin hedelmää onkin se, mitä näiden vapaaehtoisten sekä lastenkotien henkilökunnan sydämissä tapahtuu. Vain he pystyvät jatkamaan työtä omilla paikkakunnillaan.

Ehdimme tänään kokoontumaan ja jakamaan toisillemme kokemuksia leiristä ja siitä miten se on meihin vaikuttanut.

• Arkki-leirillä on vapaus - mutta en odottanut että ihan näin vapaata... Arkki on aivan omanlaisensa leiri, ohjelmaa ei juuri ole järjestetty.
• Leirillä pidän erityisesti siitä vapaudesta, mikä täällä vallitsee ja minkä annamme myös lapsille.
• Leiri on ikään kuin intensiivikurssi - lyhyt mutta tehokas tapa vaikuttaa lapsiin. Tärkeää ei ole ajan määrä vaan laatu. 
• Teen vapaaehtoista lastenkotityötä Pietarissa vapaa-aikanani. Tulin leirille, koska ymmärsin että se kun käymme päivän silloin, toisen tällöin lastenkodissa katsomassa lapsia, ei riitä. Täällä asumme ja elämme yhdessä lasten kanssa 9 päivää. Silmäni ovat auenneet lapsille aivan eri tavalla. 
• Päästämmekö lapset lähellemme, vai järjestämmekö heille vain ohjelmaa, jotta pysyisivät poissa silmistämme? 
• Hyvää on se, että Arkki-leirillä lapset pääsevät osallistumaan ja myös oppimaan aloitteellisuutta ja käytännön taitoja.