maanantai 9. helmikuuta 2015

Älä anna kalaa, vaan opeta onkimaan

Vanha viisaus pätee yhä. Me emme yritäkään kutsua kaikkia Venäjän lastenkotilapsia Suomeen, vaan yritämme saada paikalliset venäläiset innostumaan lastenkotilasten asiasta. Ja se näyttää onnistuvan.

Yhdeksän vuotta sitten olimme järjestämässä ensimmäistä Arkki -leiriä Suomeen. Kutsuimme vaatimattomat 15 lastenkotia ja 180 lastenkotinuorta leirille, jolle houkuttelimme ohjaajiksi Venäjältä henkilökuntaa kontaktiemme kautta. Tuolloin meillä oli 13 ryhmää eli keskimäärin 14 nuorta per ryhmä. Ei ihme, että monet olivat vähän shokissa saamastaan tehtävästä.

Monet ensimmäisen Arkki -leirin ohjaajista ovat edelleen mukana lastenkotitoiminnassa. Toimintamme on kuitenkin ottanut uutta muotoa ja nyt aiempaa isompi osa leirille tulleista vapaaehtoisista jatkaa yhteydenpitoa lastenkotien kanssa leirin jälkeen.

Irkutskiin, Siperiaan suunniteltu leiri on vielä paljon idea-asteella, vielä puuttuu viranomaisten suostumus leirin järjestämiseen ja rahoitus. Uskon leirin kuitenkin toteutuvan, sillä mukana on itse Jumala. Inga, Siperian leirin johtohahmo, kertoi meille muutaman kuukauden takaisen historian kohtaamisesta erään lastenkodissa asuvan tytön, Nadjan, kanssa. (nimi muutettu)

Inga leikittämässä lapsia eräässä Irkutskin seudun lastenkodissa 25. tammikuuta
Inga meni ensimmäistä kertaa käymään tuohon lastenkotiin. Hänen päätavoitteensa on viettää aikaa lasten kanssa. Lapset heti kysyivätkin, miksi Inga tuli heidän luokseen. Inga vastasi, että hän tuli, koska Jumala rakastaa teitä lapsia.

Nadja otti Ingan erilleen ja halusi tietää lisää Jumalasta. Inga kertoi tarkemmin, mitä Raamattu sanoo Jumalasta. Nadja sanoi, että haluaa uskoa sellaiseen Jumalaan, joka Ingan kertomalla tavalla rakastaa lapsia. Inga kysyi, miksi hän on niin halukas uskomaan Jumalaan. Silloin Nadja kertoi Ingalle tarinansa.

Nadjan äiti oli hylännyt Nadjan pienenä vauvana ja peittänyt syksyiseen lehtikasaan. Ohikulkeva mummo oli kuullut Nadjan itkun ja ottanut hänet kotiinsa. Mummo ei kuitenkaan jaksanut hoitaa Nadjaa itse ja siksi antoi hänet lastenkotiin. Nadja ajatteli, että jos Jumala varjeli hänen elämäänsä tuolla tavalla, niin hänellä täytyy olla jokin tarkoitus hänen elämälleen.

Tapahtunut kosketti Ingaa ja osin sen vuoksi hän päätti järjestää Arkki -leirin Irkutskissa. Meille tätä kertoessaan Inga ihmettelikin ääneen, että kuinkahan paljon lastenkodeissa on Nadjan kaltaisia lapsia, jotka vain odottavat, että joku menee sinne kertomaan Jumalasta.

Matti Anttonen

Ei kommentteja: