Haravointileirin saldoa

Anita ja Inga poseeraavat

Haravointileiri on ohi. Lehdet kerättiin kasoihin ja kuskattiin kompostoitumaan. Tuli siistiä.

Puista pudonneiden lehtien haravoiminen on toisaalta hyvä tapa käydä läpi mennyttä kesää. Kesän touhut muistuvat mieleen. Tauoilla voi yhdessä käydä läpi kesän leireillä tapahtuneita asioita. Sekä negatiivisia että positiivisia.

Negatiivisia on loppujen lopuksi hyvin vähän. Johtajien vähyydestä johtuen henkinen ja fyysinen väsymys kasvoi välillä suureksi ja se heijastui moneen asiaan. Muutaman nuoren kanssa olisi ollut parempi toimia toisin.

Positiivisia asioita kuulimme koko leirin ajan. Paikalle tulleet kertoivat, mitä he olivat kokeneet, ja se nostattaa aina motivaatiota jatkaa. Karjalan lastenkodeissa on lapset eivät kesällä enää muualle haluakaan lähteä kuin Arkkiin. Irkutskissa, Itä-Siperiassa, miettivät jo kovasti paikallisen Arkki-leirin käytännön järjestelyjä. Uusia lastenkoteja on jo tyrkyllä ensi kesän leireille. Tällä saralla ei ainakaan töitten loppuminen uhkaa.

Volodja puhalteli ja muut siirsivät lehtiä kauhaan.

Näin meillä. :)

Joka vuosi haravointileirin osanottajat ovat vaihtuneet. Toisaalta ihan hyvä näinkin, mutta toisaalta jatkuvuuden vuoksi odotimme Pashaa ja Sashaa. Ilman heitä on raskaampaa ajatella jatkoa, niin suuret ovat haasteet ja niin paljon tehtävää. Heille tulo oli rahakysymys.

Leirin lopuksi tulimme siihen johtopäätökseen, että Pasha Kostamuksesta on aivan välttämätön tämän toiminnan eteenpäinviemiseksi. Ilman häntä tämä hiipuu, koska uusiin haasteisiin ei voida vastata ja organisointi jää liikaa meidän suomalaisten tehtäväksi. Nyt siis rukoilemme, että löytyisi säännöllinen kannatus Pashalle. Hyvä, että tämä selkeni ja että haaste on konkreettinen: Pasha on saatava mukaan.