Mistä olikaan kyse?

Lastenkodeissa asuvilla nuorilla on kyllä ruokaa ja vaatteet, mutta kun läheiset ihmissuhteet puuttuvat,  he jäävät sisäisesti turvattomiksi. Kaveriporukan arvostus täytyy ansaita, eikä heikkoudelle ole sijaa. Jokaisella nuorella pitäisi olla lähellään joku aikuinen, johon voisi turvautua.

Nämä nuoret vaikuttavat joskus melko toivottomilta tapauksilta: iso osa käyttää päihteitä ja tupakkaa, kielenkäyttö ja sosiaaliset taidot ovat korkeintaan tyydyttävää luokkaa.

Tutkimuksen*¹ mukaan vain 10% lastenkodeissa lapsuutensa viettäneistä venäläisnuorista välttää päihteiden, rikollisuuden ja itsetuhon vaarat lastenkodista lähdön jälkeen ja selviää ”normaaliin” elämään. Näiden nuorten kasvuympäristö ei vaan ole antanut heille tarvittavaa tukea. He muistuttavat perhosen toukkaa, joka roikkuu kiinni lehdessä. Mutta kun toukka saa lämpöä ja valoa, siitä kuoriutuu todella kaunis perhonen. Samalla tavoin Jumala on laittanut jotain ainutlaatuista ja kaunista jokaiseen.

Lastenkoteihin toimitetaan materialistista apua, mutta oikeastaan lastenkodissa kasvanut nuori tarvitsee aikuisen mallin, vuorovaikutusta ympäröivän maailman kanssa,  mallin perheestä sekä koulutuksen.*²
Arkki-leirillä nuoret saavat kokea aitoja ystävyyssuhteita. He viettävät aikaa toistensa ja oman ryhmänohjaajansa kanssa aamusta iltaan. Tahdomme kuunnella nuoria ja kertoa, että haluamme tietää minkälaista heidän elämänsä on.

Samalla saamme olla esimerkkinä siitä, miten elää Jumalan kanssa. Joskus pääsemme vastamaan nuorten vaikeisiin kysymyksiin, kuten: Minkä ikäisenä aloit itse seurustella? Pitääkö minun käydä kirkossa joka sunnuntai? Voiko Jumala antaa abortin anteeksi? jne.

Kun leirillä saa kokea rakkauden ilmapiirin, myös Jumalan sana saa sijaa sydämessä.

Mikä on Arkki-leiri?

Arkki-leiri on Venäjän ja Baltian maiden lastenkotilapsille järjestettävää leiritoimintaa. Arkki-leirejä on järjestetty Suomessa vuosittain v. 2006 alkaen. Kesän 2013 leirille on kutsuttu yli 12 eri lastenkotia…

Arkki-leiri antaa lastenkotinuorille eväitä pärjätä elämässään:

1. Vapaaehtoiset ohjaajat tulevat samoilta paikkakunnilta kuin lastenkodit. Heidän ystävystyttyään nuorten kanssa yhteydenpito leirin jälkeen jatkuu.
2. Leirillä nuoret kohtaavat täysin toisen maailman: mielenkiintoisen paikan ja ystävällisen yhteisön, jossa he voivat turvallisesti opetella uusia sosiaalisia taitoja.
3. Iso osa vapaaehtoisista tulee leirille perheensä kanssa. Näin nuoret saavat mallin, kuinka toimia lasten kanssa.
4. Usko ja Raamattu ovat mielenkiintoisia ja hyvien tyyppien juttuja.

Nämä nuoret tarvitsevat ystäviä ja luotettavien aikuisten esimerkkiä – sekä Jumalan rakkauden kohtaamista. Haluaisitko sinä olla auttamassa heitä?

Arkki 2013 on jo kahdeksas lastenkotilapsille järjestetty leirikesä! Tule mukaan – rukouksin, lahjoittamalla tai paikan päälle vapaaehtoisena!

Lue lisää uusituilta kotisivuiltamme www.menejakerro.fi !!

*¹ Vuonna 1995 tehty tutkimus, johon on edelleen monia asiantuntijoiden viittauksia Venäjän mediassa.
*²  http://www.otkazniki-spb.ru/Problematika_sirotstva/Poleznaya_i_vrednaya_pomosch_detyam-sirotam.html

Yhteenveto viimeisistä matkapäivistä

... tästä tuli pitkä tarina mutta pitkä oli matkakin! Kiitos kaikille työtä tähän asti tukeneille ja matkassa mukana olleille!

Petroskoin seudulla vierailimme siis kahdessa lastenkodissa/turvakodissa, joiden kanssa neuvottelimme mahdollisesta leirille tulosta tänä kesänä. Illansuussa nostimme kytkintä ja jatkoimme matkaa Nadvoitsaan, mihin saavuimme aika myöhään illalla. Sielläkin asuu tuttuja jotka ovat olleet vapaaehtoisena leirillä. Asuimme päihdekuntoutujien asuntolassa ja juttua riitti taas pikkutunneille... vähiin jäivät kyllä yöunet matkalla, juu.

Tiistaina hyppäsimme aamulla taas rattiin ja käväisimme Belomorskissa Vienanmeren rannalla. Mukaan lähti Nadvoitsasta myös eräs Sergei, joka on ottanut omakseen vapaaehtoistyön lastenkodeissa ilahduttavan rohkaisevalla tavalla ja vierailee nykyään aktiivisesti mm. oman seutunsa lastenkodeissa.

Illalla jatkoimme matkaa vielä Kostamukseen missä pidimme taas yötä myöten palaveria paikallisen yhteistyöjärjestömme edustajan kanssa (siis Pashan, joka on ollut parina vuonna virallisesti Arkki-leirin leirinjohtaja, ja vastannut etenkin leirien ohjelmapuolesta).

Belomorskin lastenkodilta

Vappua vietimme Kostamuksessa koleissa tunnelmissa - räntää satoi jne, mutta meillä oli vihdoinkin aikaa mm. viimeistellä yhdistyksemme täysin uusittuja webbisivuja (niistä tietoa myöhemmin). Vappuillaksi ajoimme tuttujen luo Kuhmoon ja sieltä Nurmekseen (rajanylitys meni kerrankin tosi kivuttomasti), jossa vietimme viimeisen matkayön. Torstaina palasimme sitten Kiuruveden, Kokkolan ja Evijärven kautta kotiin Vaasaan ja Helsinkiin. Tarkemmat kilometrilukemat jääkööt omaan tietoomme. ;)

Summa summarum, matkallamme Venäjällä saimme ymmärtää, että leirillämme on varsin hyvä maine lastenkotien keskuudessa. Kansainvälinen leiriyhteistyö – Mene ja kerro ry saattaa olla viimeinen järjestö Suomessa johon vielä luotetaan Venäjällä niin että lastenkotiryhmiä on tänne päästetty. Mahdollinen viisumivapaus Suomen ja Venäjän välillä tosin voi entisestään lisätä mahdollisuuksia. Arkki -leirejä on järjestetty vuodesta 2006 ja tänä vuonna olemme kutsuneet Suomeen 15 eri lastenkotia tai turvakotia elokuussa. Kuukausi on pilkottu kolmeen 8 vuorokauden mittaiseen leiriin. Tänä vuonna näin.

Onhan kyllä niin, että paikallisen lastenkotityön organisointityön (ja rahoituksen) pitäisi jo tulla Venäjältä. Moni muu suomalaisten aloittama työmuoto on jo siirtynyt kokonaan venäläisten veljien ja siskojen vastuulle, tai lakannut. Viimeksi kuulimme Nuosjärvellä, että Vova ja eräs pastori Karjalasta ovat jatkaneet vankilatyötä Karjalan vankiloissa ja kertoivat vankien positiivisesta suhtautumisesta heihin. Yhdessä vankilassa on jo syntynyt seurakunta.

Tämä on mahtavaa! Me emme halua pitää lastenkotityön tai leirityön omistajuutta väärällä tavalla itsellämme vaan yritämme rohkaista venäläisiä ottamaan työn haltuun. Tiimi on jo kasvamassa ja kehittymässä.

Kuitenkin myös kansainvälistä yhteistyötä tullaan aina tarvitsemaan. Suomalaiset voivat avata ovia paikallisille vapaaehtoisille lastenkotityöhön. Samoin me suomalaiset tarvitsemme täällä ulkomaalaisia täydentämään meitä.

Pietarissa kävimme tosiaan myös ystävämme Aleksandrin kanssa paikallisvirastossa hakemassa rekisteröintipaperit uudelle venäläiselle sisarorganisaatiolle. Nyt ystävämme voivat avata Venäjällä pankkitilin ja aloittaa varainkeruun myös Venäjän puolella. Tämäkin on iso edistysaskel. Talous on kasvanut Venäjällä ja yleinen elintaso- ja hintataso on tasaisesti noussut viime vuosina. Suomessa on menty toiseen suuntaan.