Tietoisku Arkki -leiristä

Arkki -leiri on osa suomalais-venäläistä lastenkotitoimintaa. Suomalaiset olivat aloittamassa ja nyt tekijöinä on pääasiassa enemmän venäläisiä.

Lastenkotitoiminnan voi katsoa alkaneen Love for Kids -aktiotoimintaan osallistumisesta. Kyseisen toiminnan puitteissa venäläisillä kesäleireillä vierailleet suomalaiset vapaaehtoiset perustivat vuonna 2001 järjestön nimeltä Mene ja kerro ry. Noilla leireillä koko kesän viettäneet lastenkotilapset tulivat suomalaisten ryhmän luokse jopa päällekäyvällä tavalla eikä kontaktilta näin ollen voinut välttyä.

Nyt olemme itse leirinjärjestäjä ja toimimme yhteistyössä Venäjän puolella lastenkotien ja paikallisviranomaisten kanssa. Arkki -leirejä on järjestetty venäläisille lastenkotinuorille Suomessa vuodesta 2006 saakka. Leiritoiminta on osa lastenkotitoimintaa, jonka tavoitteena on varustaa, kouluttaa ja aktivoida venäläisiä vapaaehtoisia toimimaan lastenkotinuorten parissa.

Kuva: Suurinpiirtein tältä se näyttää joka vuosi, pari tällaista bussillista per leiri. Tämä kuva on vuodelta 2010.

Toiminnan tavoitteena on kasvattaa edelleen tavoittavuutta eli aktivoida lisää paikallisia vapaaehtoisia auttamaan lastenkotinuoria. Siihen pyrimme pääasiassa kontaktiverkostojemme kautta: esimerkiksi Venäjän CCI -järjestön järjestämät leirinjohtajien konferenssit ovat olleet hyviä verkostoitumispaikkoja.

Toiminnalle on suuri kysyntä: vuoden 1995 tilaston mukaan vain 10 % valmistuneista lastenkotinuorista menestyy elämässään. Loput ajautuvat rikollisuuteen, päihdekierteeseen tai itsemurhaan. Tuo tilasto voi olla edelleen hyvin lähellä totuutta, niin kurjalta näyttää monien tuntemiemme nuorten elämä.

Miten me autamme? Leirillä tutustumme alle 18-vuotiaisiin lastenkotinuoriin heidän asuessaan vielä lastenkodissa. Lastenkotien henkilökuntakin lähettää nuoret mielellään meidän leirille nähtyään positiivisia muutoksia leirillämme olleiden nuorten elämässä.

Leirin aikana nuoret tutustuvat leirin Venäjältä tulleisiin vapaaehtoistyöntekijöihin ja yhteydenpito jatkuu luontaisesti leirin jälkeen. Netti on joka paikassa ja kännykät jokaisen taskussa. Tapaamisiakin järjestyy silloin tällöin riippuen olosuhteista.

Kun nämä nuoret sitten täyttävät 18 vuotta, he huomaavat elämän nurjan puolen. Mutta onneksi heillä on ainakin tämän auttamisvalmiin vapaaehtoisen yhteystiedot. Pohjana ovat siis ne yhteiset kokemukset leiriltä, kuten tämä unohtumaton sukkafudis -kokemus.

Tämä on se, mitä teemme. Tällä hetkellä toimintamme kautta lastenkotinuoriin tutustuneita vapaaehtoisia on varmaan yli sata, heistä tiedämme ainakin muutaman kymmenen olevan edelleen aktiivisia yhteydenpidossaan. Näemme lastenkotivierailuilla usein paljon fyysisiä tarpeita, mutta tiedämme sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin olevan paljon tärkeämpää.

Toimintamme on kristillis-pohjaista. Vastuuhenkilöt ja vapaaehtoiset omaavat yleensä henkilökohtaisen vakaumuksen. Leirin kristillisyys ei vaadi oikeaa oppia vaan palvelevaa asennetta. Yleisimmin on käynyt niin, että nuoret ovat itse kiinnostuneet leirin vapaaehtoisten elämänfilosofiasta. Se, jonka teot, sanat ja elämä ovat tasapainossa, on myös hyvä esimerkki muille. Tärkeintä ei ole, oletko ortodoksi vai protestantti, vaan uskonelämän toimivuus.

Jatkossa lisäämme tänne kertomuksia lastenkotinuorten elämästä. Pysy kanavalla!