keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Tilannetiedotus

Raportti Arkki -leiriltä:

Nyt tilillemme on tullut sen verran, että tämän kesän leirin kuluja on maksamatta 7500 euroa. (Tilanne 17.9.) Kiitos kaikille uskollisille tukijoille!!!

Suunnittelemme nopeaa reissua (arviolta 20-27.9.) Kostamukseen ja Pietariin, tavoitteena ja tarkoituksena on edistää virallista järjestöyhteistyötä. Jos Jumala suo, jossakin vaiheessa leirin kuluja katetaan Venäjältä tulevilla lahjoituksilla.

Alustavasti loka-marraskuun vaihteessa sitten haravoimme yhdessä lehtiä, jotka vielä elokuussa olivat tukevasti paikallaan Kallioniemen koivuissa.

Mikäli rahoitus järjestyy, haaveissa ja suunnitelmissa on lastenkotikierros ja leiri Uudenvuoden aikoihin. Etsimme siis rahoitusta ja leiripaikkaa 50-60 hengen leirille noin viikoksi.



Roma ainakin tykkäsi leiristä :)

tiistai 4. syyskuuta 2012

Seitsemäs Arkki -kesäleiri on ohi!


Keskiviikkona tosiaan lähtivät leiriläiset kotiin ja opintojen pariin. Siivoamista ja muuta leirin purkua riitti perjantai-iltaan asti, lauantaina illansuussa pääsivät organisaattoritkin kotiin lepäämään. Väsymystä oli ehtinyt kertyä, pari päivää meni ihan levätessä. Tässä alla Jouni ja allekirjoittanut vaimonsa Tuulian kanssa ovat vielä melko tuoreita 12.8. otetussa kuvassa.



Leiri meni hyvin kokonaisuutena. Koko kolmen ja puolen viikon jakso leirikeskuksessa meni tasapainoisesti ja ilman suurempia kommelluksia. Leiritoiminnan vastuunkantajia oli riittävästi ja yhteistyö sujui erinomaisesti. Kaikkivaltias piti huolen hyvistä sääolosuhteista ja muutenkin oli mukana. Useaan kertaan saimme kokea tilanteita, joissa Jumala auttoi vaikean tilanteen yli.

Reilun kuukauden aikana järjestettiin toistakymmentä opetushetkeä lastenkotien henkilökunnalle ja muille mukanaolleille aikuisille (yhteensä 20-30 henkeä). Moni noihin tilaisuuksiin osaa ottaneista taisi ensimmäistä kertaa saada läheisen kosketuksen käytännön kristillisyyteen. Alla osa heistä Laukaan Kristus -päivässä.



Lastenkotinuoret (yhteensä n. 100 nuorta) saivat ryhmissä pohtia elämän tärkeimpiä kysymyksiä ja uusia ystävyyssuhteita muodostui. Sekin on tärkeä asia, monilla lastenkodeissa kasvaneilla on liian vähän syviä ihmissuhteita. Yksi leiri päätavoitteista onkin tutustuttaa lastenkotinuoria leirin vapaaehtoisiin.

Nuotion ympärillä on hyvä rauhoittua saunan jälkeen. Alla kuvia eka leirin viimeisestä aamusta. Kuvassa havaittava riemu ei johdu siitä, että pääsemme toisistamme eroon. :) Meillä oli muuten vaan mukavaa yhdessä.




Monet vapaaehtoiset (yhteensä jopa 50 henkilöä) olivat ensimmäistä kertaa tekemisissä lastenkotinuorten kanssa. Toivon mukaan Arkki -leiri oli elämää muuttava kokemus monelle. Niin pienillä asioilla voi olla auttamassa muita ja ohjaamassa avuntarvitsijoita oikeaan suuntaan. Alla yksi ensi kertaa leirillä ollut vapaaehtoinen (Vova) minun ja Diman välissä.



Näin alusta lähtien mukanaolleen organisaattorin näkökulmasta monessa asiassa pääsimme eteenpäin tänä vuonna. Etenkin toisella leirillä muista tehtävistä vapaita koordinaattoreita oli useampia, jolloin pystyimme kiinnittämään huomiota niihin asioihin, joissa aiemmin oli pientä muutostarvetta. Esimerkiksi ohjelman rakentamisen ja keittiön toiminnan osalta saimme jo ajatuksia tulevasta. Alla kuva iltatilaisuudesta.



Nyky-yhteiskunnan ”iso” ongelma on itsekkyys, se että liian moni ajattelee vain itseään ja omia tarpeitaan. Jeesus näytti omalla esimerkillään, että epäitsekkäällä tavalla ja vastavuoroisuutta edellyttämättä palveleminen muuttaa maailmaa: ”Joka varjelee elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.” Isoonkin ongelmaan auttaa oikea vastalääke: epäitsekkyys. Fagerin pariskunta käytti aikansa epäitsekkäästi palvellakseen meitä (kuva alla).




Haluan kiittää jokaista mukanaolijaa ja tukijaa epäitsekkäästä toiminnasta! Ilman teitä tämä leiri ei olisi toteutunut. Varmasti jokainen osanottaja sai joitakin palikoita elämän rakennuspalikoiksi meidän epäitsekkään yhteistyömme tuloksena. KIITOS!!! Erityisen kiitollinen leiristä oli esimerkiksi kuuromykkä Dima Petroskoista. Hän piti leiristä todella kovasti!


Allaolevassa kuvassa Natalia Timofeevna kiittää Pietarin sisäoppilaitoksen puolesta :)

Olisi varmaan vielä paljon kerrottavaa, mutta kirjoitan vähän myöhemmin. Leirin rahoitus on toimintamme kannalta kriittinen seikka ja siksi kerron lisää taloustilanteesta. Heinäkuun lopussa meillä oli vielä velkoja edellisestä kesäleiristä ja ne saatiin maksettua. Tämän vuoden leirin kulut olivat arviolta 27 500 euroa, sisältäen leirikeskuksen vuokran 12 500 euroa, kuljetuskustannukset 10 000 euroa ja ruoka- ja muut ohjelmakulut 5000 euroa. Lisäksi saimme paljon mm. ruokalahjoituksia eli ihan kaikki ei näy tässä laskelmassa.

Venäjän puolelta tuli ainakin 5000 euroa leirimaksuina ja lahjoituksina sekä jonkin verran on tullut käteislahjoituksia. Loput, n. 25 000 euroa on tullut suomalaisten lahjoituksina tilille. Kiitos vielä kerran tukijoille! Tällä hetkellä välitön tarve parin viikon sisällä on arviolta 9000 euroa. 

Terveisin

Matti Anttonen
Leirin organisaattori

lauantai 1. syyskuuta 2012

30.8.2012 Arkki-leirit 2012 ovat päättyneet

Eilen lähtivät bussit kohti Petroskoita ja Pietaria mukanaan leirillä olleet lastenkotilapset, lastenkotien henkilökunnan työntekijät sekä useimmat venäläisten seurakuntien vapaaehtoistyöntekijät. Koskettavaa oli katsella hyvästelyjä puolin ja toisin, niin lämpimästi lapset halasivat monia leirillä olleita keinoisiä ja -äitejä. Eilinen ja tämä päivä ovatkin sitten kuluneet varsin arkisissa loppujärjestelytehtävissä, joista suurinpana on tietenkin ollut kaikkien paikkojen siivoaminen. 

Omat tuntoni ovat helposti kiteytettävissä seuraaviin Matteuksen evankeliumin sanoihin: "Niin Pietari rupesi puhumaan ja sanoi Jeesukselle: "Herra, meidän on tässä hyvä olla; jos tahdot, niin minä teen tähän kolme majaa, sinulle yhden ja Moosekselle yhden ja Eliaalle yhden." Mt 17:4

Meidän on tässä hyvä olla, kirkastusvuorella. Kunpa tämä olotila voisi jatkua aina vain. Hyvän ja onnistuneen leirin lopussa tulee haikea olo. On ollut niin antoisaa, että on tuntunut samalta kuin Pietarista: meidän on tässä hyvä olla. Jatkuisi vain leiri vielä monta viikkoa eteenpäin. Ja kuitenkin on kirkastusvuoreltakin laskeuduttava alas laaksossa odottaviin arjen tehtäviin. 

"Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala antaa kasvun." Niin on lähetettävä lapsetkin tältä keidasleiriltä oman elämänsä arkeen ja rukoiltava, että täällä istutetun siemenen saisi joku Apollos myöhemmin kastella. Suurta kiitollisuutta saa näin leirin päättyessä tuntea Jumalaa kohtaan, joka näin konkreettisella tavalla osoittaa rakkauttaan lapsia kohtaan, ja toisaalta myös jokaista rukoilijaa ja uhraajaa kohtaan, jotka ovat osallistuneet kylvösiemenen hankintaan.

Tätä kirjoittaessani eivät kuluneiden viikkojen ostoskuitit ole edessäni, mutta ruokakuljetuksista vastanneena on helppo sanoa, mihin annetut lahjat ovat menneet: bussikuljetuksiin, leirikeskuksen vuokraan ja sen jälkeen peruselintarvikkeiden ostamiseen. Maitoa on ostettu muutama sata litraa, kanan ja naudan lihaa kymmeniä kiloja, samoin makkaraa, juustoa jne. Lahjoituskananmuniakin haettiin leireille yhteensä noin 2200 kappaletta. Kiitos, että olet ollut mukana!

Pienenä yksityiskohtana haluan vielä jakaa kaikille tässä blogissa tämän torstaipäivän kohokohdan. Puolipäivän aikaan oli yksi tila-auto lähdössä kohti Pietaria täynnä matkalaisia, mutta startatessa ei kone käynnistynyt millään ilveellä. Missä vika? Miehissä tutkittiin, mikä voisi olla ongelman ytimenä. Miksi Jumala antoi tällaisen takaiskun juuri lähdön kynnyksellä? Asian puolesta rukoiltiin. Ja taas tutkittiin. Vähitellen rupesi lankakerä purkautumaan Kansainvälisen leiriyhteistyön tavoin, suomalais-venäläisin voimin. Vika tarkentui keskipenkin alla olleen bensapumpun sähköliittimeen, joka oli syöpynyt vihreäksi yhden nastan kohdalta. Tuntien työn jälkeen purkautui ilo ilmoille, kun liitin oli juotettu kuntoon ja moottori hyrähti pehmeästi käyntiin. Onnistumisen riemu lämmitti jokaisen mieltä pitkälle iltapäivään.

Vika oli niin hankalasti paikannettava, että jollain autokorjaamolla Suomessa tai Pietarissa olisi palanut kyllä paljon kallista työaikaa ja olisi vaadittu ehkä kallis varaosa epämääräisellä toimitusajalla, ennenkuin auto olisi saatu toimintavarmaksi taas. Nyt sai uskovainen sisar satojen eurojen säästöt, kun kansainvälinen leiriyhteistyö pisti auton kuntoon nollakustannuksilla, joten loppujen lopuksi oli siis Jumalan hyvyyttä pysäyttää auto leirin parkkipaikalle. Näennäinen vastoinkäyminen olikin siis kätketty siunaus. Hyvä on Herra.

Tähän päättyvät nyt blogikirjoitukseni. "Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy." Gal 6.9 

Siunausta elämääsi toivottaen, Jouni.