Sillämäessä Nikolain luona

Terveiset Virosta! Olin käymässä 29-30.9. Sillamäessä Tapio Luoma-ahon kanssa, veimme pyörätuolin, pari rollaattoria sekä muutama sata kiloa ruokaa ystävämme Nikolai Dezhinin johtamalle invalidien avustusjärjestölle. Heidän nettisivu on www.miloserdie.ee

Koillis-Virossa tulevaisuudennäkymät ovat lohduttomat. Töitä ei ole, siksi nuoret muuttavat töiden perässä muualle. Sosiaaliturvan taso on alhainen, siksi erityisesti kehitysvammaiset ovat huonossa asemassa. Nikolain järjestö pyrkii auttamaan näitä heikoimmassa asemassa olevia, vaikka heillä ei ole siihen juurikaan resursseja.

Tutustuimme alunperin vuonna 2010 Arkki -leirillä, kun Nikolai tuli tiiminsä kanssa vieraaksemme. Siitä lähtien olemme pyrkineet käymään heidän luonaan ja viemään apua ainakin kerran vuodessa. Apumme tuntuu niin pieneltä, että isompi merkitys on varmaan meidän yhteydenpidollamme ja rohkaisulla. Tälläkin kertaa pidimme lyhyen hartaushetken Nikolain toimistossa hänen ydinporukkansa kanssa.

Tässä minä auton vieressä, kuva muistettiin ottaa vasta paluumatkalla

Nikolai ja Tapio Nikolain kodin edessä sunnuntaiaamuna juuri ennen lähtöä

 Nikolain järjestöllä on oma paikkansa Koillis-Viron alueella. Toimistolla ja nettisivulla on joka puolella muistutuksia siitä, että olemme kaikki samanalaisia. Kehitysvammaisille ja heitä auttaville läheisille on tärkeää muistuttaa, että olemme kaikki ihmisiä ja sellaisenaan arvokkaita. Haluamme sekä Arkki -leirin edustajina että myös ystävinä pitää heihin yhteyttä ja auttaa heitä heidän toiminnassaan. Hei tarvitsevat koko ajan mm. vaippoja, pyöratuoleja ja muita apuvälineitä. Jos haluat auttaa heitä kauttamme, ota yhteyttä www.menejakerro.fi

ARKKI 2018 -yhteenveto

Taas on yksi leirikesä mennyt. Tämä oli taas erilainen kuin aiemmat. Tämä yhteenveto lähtee aika myöhään, kuukausi leirin päättymisen jälkeen, mutta tähän kuukauteen on mahtunut monenlaista. Kaikki pitää kuitenkin asettaa sopiviin raameihin, jotta voi hahmottaa kokonaisuuden, ja siihen tarvitaan aikaa.

Leirin puitteet olivat upeat.

Leirin osanottajat olivat pääosin Venäjältä. Lisäksi mukana oli suomalaisia. Leirillä oli mukana lisäksi iranilaisia ja afganistanistanilaisia. Yhteensä meitä oli reilut 60 henkeä. Arkki -leirin erikoisominaisuuksiin kuuluu, että siellä ei erotella omia ja vieraita. Niin nytkin, kaikki pääsivät mukaan samanarvoisina.

Venäjä, Suomi, Afganistan. Yhdessä nuotion ääressä.

Jeesuksen sanoma oli vallankumouksellinen omana aikanaan. Toisaalta kaikki tapahtui rauhallisesti ja hyvää tehden. Samaa koettiin Arkissa: yhdessä pohdimme paljon aikamme ongelmia ja haasteita. Sodat ja levottomuudet johtuvat aina tiedon puutteesta, joka helposti johtaa ennakkoluuloihin ja sitten edelleen vihaan. On kuitenkin paljon vaikeampi vihata ja helpompi ymmärtää ihmistä, kun pääsee tietämään hänen taustansa ja kokemuksensa. Siksikin jaoimme toisillemme paljon omia kokemuksiamme. Alla yksi leirin parhaista hetkistä.

Leirin teemana oli lähetystyö. Maailmanlaajuisesti tapahtuu paljon, mutta voisimme kristittyinä tehdä paljon enemmänkin. Siitä puhuimme joka päivä. Leiri onnistui erinomaisen hyvin siinä, että kaikki pääsivät osallistumaan ja jakamaan omia kokemuksiaan. Parantamisen varaakin varmaan jäi, sillä olisimme voineet organisoida keittiön toiminnan paremmin ja sitä kautta olisi vapautunut enemmän aikaa raamatuntutkimiseen ja leirin teemaan liittyviin keskusteluihin.

Jumalan suunnitelma maailmaa varten on seurakunta. Jumala on päättänyt toimia seurakunnan kautta. Ei ole suunnitelma B:tä. Ongelmana on, että seurakunta, kristityt, eivät kuuntele Jumalaa eivätkä käytä Jumalan heille antamia lahjoja sitä varten, mihin ne on tarkoitettu: palvelemiseen ja rakastamiseen. Liian usein seurakunnasta tulee sisäpiirin kerho, joka näkee ulkopuolisen maailman uhkana eikä mahdollisuutena.

Leirin lopussa puhuimme jo rohkeasti ajatuksesta pitää seuraava Arkki -leiri Tadzhikistanissa. Se on suuri haaste ennen kaikkea asenteellisesti: liikkeelle on lähdettävä tietämättä kunnolla, ketkä tulevat mukaan ja mitä määränpäässä odottaa. On luotettava siihen, että Jumala osaa oman hommansa. Hänhän lupasi johdattaa niitä, jotka kulkevat rukoillen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lähtisimme Tadzhikistaniin autolla. Jatketaan tästä seuraavassa tekstissä.

ARKKI on taas laineilla

ARKKI -leiri on jälleen pyörähtänyt käyntiin. Leiri alkoi vähän yllättäen aiemmin, kun jo eilen maanantaina 6.8. pari autokuntaa tuli Venäjältä paikalle. Keli on tänään ollut arkkisen kesäinen, kuten kuvasta näkyy.

Kallioniemen terassi käytössä

 Leirin teemana on kannustaa ja rohkaista venäläisiä seurakuntia lähetystyöhön. Konkreettisesti leirillä nostetaan esiin muslimitaustaiset vähemmistöryhmät, joita Venäjältä löytyy joka kaupungista. Suomessa monilla seurakunnilla on hyviä kokemuksia siitä, miten toimia Lähi-Idästä tulleiden turvapaikanhakijoiden kanssa. Osaammeko me suomalaiset välittää kokemuksiamme naapureillemme Venäjällä?

Keli on mitä parhain, puitteet kunnossa.

Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika. Pelto on maailma. (Matt.13:37-38) Kylvettävää riittää...

Toukokuun lopussa olimme koolla haravointileirillä ja silloin esiin nousi mahdollisuus kertoa evankeliumia afgaaneille Tadzhikistanista käsin. Sinne olisi suhteellisen helppo kutsua kristittyjä afgaaneja raamatunopetuksen pariin ja kokemaan yhteyttä muiden kristittyjen kanssa. Venäjän seurakunnat voisivat ottaa tämän toteutuksesta vastuuta. Seuraile blogia, niin katsotaan, mitä tapahtuu.

Rakkaat ystävät ja työn tukijat!

Eiköhän ole aika minunkin kirjoittaa pari riviä. Yhdessä teidän kanssanne olemme kulkeneet jo yli 10 vuotta, vaikka joitakin teistä en itse ole koskaan henkilökohtaisesti tavannutkaan. Silti olen teistä JOKAISESTA teistä äärettömän kiitollinen, sillä tiedän, ettei työmme ilman teitä olisi ollut mahdollinen.

Eli ensinnäkin haluan sanoa

SUURKIITOS sinulle, että olet olemassa,

KIITOS jokaisesta rukouksestasi, jonka olet huokaissut Taivaaan Isän suuntaan puolestamme,

KIITOS jokaisesta taloudellisesta uhrauksestasi, jonka olet työllemme osoittanut,

KIITOS pienimmästäkin käytännön avusta!

Tiedän, että useille ARKKI-leirien onnistuminen oli niin tärkeää, että he valitsivat vaatimattomamman tavan elää, jotta Jumalan valtakunta saisi levitä venäläisten ja sittemmin turvapaikan hakijoiden keskuudessa. Teille siitä kuuluu KIITOS – taivaassa yksikään uhraus ei ole jäänyt huomaamatta, vaikkei kukaan ihminen olisi hoksannut juuri sinua kiittää!

Mitä nämä vuodet ovat tarkoittaneet meille. Mekin olisimme voineet valita toisin - ”normaalin” suomalaisen elämän, ”normaalit” työpaikat, riskittömät lomien viettotavat. Mutta täytyy sanoa, että ihailen mieheni Matin sinnikkyyttä etsiä Jumalan kutsua ja tarkoitusta elämälleen ja sitä kautta koko perheemme elämälle. Meille se tarkoitti Arkki-leirien alussa hyppyä tuntemattomaan – silti niin tuttuun ympäristöön, olivathan venäläiset lasten ja nuorten leirit olleet iso osa molempien meidän historiaa Love for Kids – Russia – aktiotoiminnan kautta. Eli siirryimme leirien vierailijoista leirien järjestäjiksi – ruusuinen tie – matkalla kauniita ruusuja, mutta myös ikäviä piikkejä.

Muistan kauhun, mikä välillä leireillä öisin iski. Tajusin, että nukkuessani leirihuoneessani, sillä aikaa 100-200 ihmistä ovat juridisesti vastuullamme. Jos joku hölmöilee, Matti ja Tapio Luoma-aho ovat vastuussa siitä. Kyseessä kuitenkin olivat lastenkotien erityisnuoret, jotka lastenkotien johtajat olivat tarkasti meille valinneet. :) Onneksi olivat paikalla myös uskovat vapaaehtoiset Venäjän seurakunnista, jotka paimensivat lapsia ja nuoria niin hyvin kuin pystyivät. Ja TE, rukouksin meitä kannoitte joka hetki. Eivätkä enkelit väistyneet leirimme yltä.

Hyviin muistoihin kuuluvat tietysti hengelliset voitot. Kapinoivat nuoret ”sulivat”, lauloivat leirilauluja vielä talvella koulutunneillakin, lastenkotien kasvattajat heittivät ennakkoluulonsa ”lahkolaisista” romukoppaan tutustuttuaan vapaaehtoisiimme, yms. Perheellemme Arkki-leirit olivat työtä, mutta myös hienoja lomahetkiä kauniissa Keski-Suomalaisessa leirikeskuksessa.

Turvapaikan hakijoiden leirit olivat jälleen jotain uutta, sisältäen silti paljon tuttua ainesta. Vaikka väkeä oli huomattavasti vähemmän kuin venäläisten lastenkotilasten leireillä, haasteita riitti. Yksi tekijä on yhteisen kielen puuttuminen. Silti rakkaus on kekseliäs tässäkin. Eräs venäläinen vapaaehtoisemme jutteli ainoastaan arabiaa puhuvan nuorukaisen kanssa ja sai kysymykseensä nyökkäyksen ja hymyn: Jeesus asuu sydämmessäni.

Voisin jatkaa pitkäänkin, mutta mitä siis haluan tällä sanoa: Ilman teitä leirejä ei olisi ollut, eikä myöskään tule. Tarvitsemme teitä yhä!!! Monet teistä ovat eri käänteissä laittaneet viestiä, että ovat hengessä mukana, vaikka ovatkin toisella puolella maailmaa. Fyysinen etäisyys ei siis välttämättä este näissä hommissa.

TAVATAAN JA RUKOILLAAN! Kesällä yleensä ihmiset liikkuvat enemmän ja haastankin teitä, olisiko mahdollista tavata, tutustua ja ”tiivistää rivejämme”. Rukoillaan vaikka hetki yhdessä, annetaan Jumalalle tilaa puhua, kun tapaamme.

KYSY! Mitä olet aina halunnut kysyä minulta, Matilta, tai joltakulta yhdistyksemme aktiivilta. Laitahan viestiä, ja ehkäpä raapustan uuden kirjeen vastaukseksi.

PYYDÄ KAVERIA! Toivoisin, että meitä olisi enemmän, mieti ketä Sinä voisit pyytää mukaan tukemaan tai tekemään

-Tuulia 

Erityismainintoja

 

Kevät on aika todistusten, stipendien jaon oppilaitoksissa, miksemme voisi antaa pientä tunnustusta myös hengellisen työn saralla. Haluaisimme tehdä nyt jotain epäsuomalaista, mutta noudattaa tässäkin Paavalin esimerkkiä (Room.16. Luku) ja mainita nimeltä muutamia mukana olleita.

Otimme riskin silläkin uhalla, että unohtaisimme mainita juuri sinut. Voit muistuttaa meitä yhteisestä menneisyydestämme ja kertoa, miten haluaisit jatkossa olla mukana.

Huom. Emme (onneksi) tiedä, kuka minkäkin verran on yhdistyksen tilille lahjoittanut, joten tämä lista ei koske taloudellisia uhrauksia. Toki, todellakin, KIITOS niistäkin!

Kansainvälinen leiriyhteistyö – Mene ja Kerro ry – mukana on ollut myös venäjän, englannin, arabian, farsin yms. kielien puhujia, joten mainitsemme tässä vain suomenkieltä ymmärtäviä uutiskirjeidemme saajia.

Aloittakaamme alusta. Siis alusta alkaen vierellämme kulkeneita.

Tapio L. , Helsinki – kiitos pitkään kestäneestä ystävyydestä, tuumaustunneista ja ark(k)isista muistoista

Helga ja Kari K. , Nurmes – pitkän matka ollaan kuljettu yhdessä, mitähän vielä edessäpäin...

Joona K. Perheineen, Laukaa

Sitten te, yhdistystä pystyssä pitäneitä.

Marjatta M., Petri Y., Lauri R, Olli H, Markus I, - te olette olleet työmme selkäranka. Ilman vankkoja luita ei kehokaan pysy pystyssä! :)

Toiminnassa eri vaiheissa tukeneita.

Niina T. , Anu P. , Katja O, Matti ja Tea T., Keijo P.

Helena ja Marko T, Selkäinahot

Missionuoret. Toimintaa ja rukousta.

Mark ja Hannele E. , Mika ja Johanna , Clarita ja Armand.

Vaasassa ystävämme, jotka kaikki nämä vuodet olette jaksaneet kuunnella meitä,

Teija ja Jukka H. , Fredrika C. rukouspiireineen, Laura ja Juha H. , Stefan ja Marina S ja Sion -seurakunta. Kiitos!!!

Leirien käytännön järjestelyistä auttaneita.

Tarja ja Raine L. Kiitos monenlaisesta avusta eri vaiheissa, läsnäolosta ja neuvoista.

Jarmo T. Kiitos rohkaisusta, ruoista ja yhteydenpidosta!

Kari P. Kiitos luennoista

Vihtavuoren Pamaus Kiitos jalkapallopeleistä!

Orvo ja Raakel P. Kiitos monesta avusta!

Igor B. Kiitos alkusysäyksestä ja tiimin kasaamisesta!

Ivan P. Kiitos palvelusta ja vierailuista!

Ljuba ja Sergei V. Kiitos majoituksista ja yhteydenpidosta!

Kyösti H. Kiitos kuljetuksesta!

Jouni P. Kiitos kuskauksista ja auton lainasta!

Toivon silta Kiitos ruoka-avusta ja kaikesta muustakin!

Jokapäiväinen leipä Kiitos ruoista!

Heikki M. Kiitos mansikoista ja kaikesta muustakin avusta!

Laukaa helluntaiseurakunnan kirppis Kiitos vaatelahjoituksista ja lakanoista!

Dimitry ja Oksana U., Olette tuoneet aina erityisen ilmapiirin mukananne!

Esko U. Kiitos avusta, mukanaolosta ja rohkaisusta eri käänteissä

Petri H. Kiitos tuesta, avusta ja joustavuudesta vuosien mittaan

Anita M. Kiitos kananmunista!

Erja H. Kiitos tuesta!

Pasi ja Mari A. Kiitos kuskauksista, munkeista, mansikoista ja aina avoimista ovista

Tuula N. Kiitos avusta oikeaan aikaan, kirjallisuudesta yms materiaaleista

Eeva L. Täsmäjohdatusta. Paikalla oikeaan aikaan

Juha T. Kiitos loistavasta palvelusta

Risto V. Kiitos kuskauksista

Reijo S. Kiitos yhteydenpidosta ja kontakteista!

Timo K. Kiitos tuesta, rohkaisusta ja yhteydenpidosta!

Raimo V.Kiitos kuskauksista ja kaikesta muustakin!

Helena ja Markku F. - Kiitos, kun tuotte ilon ja musiikin mukananne! Herra kanssanne!

Vanhempamme ja sukulaiset.

Riitta ja Jouko A, Tuija ja Seppo L, Jani ja Merita L. , Kosti ja Sanna L. , Jussi ja Anna A.

Kiitos, kun kasvatitte meidät palvelemaan Herraa ja olette yrittäneet ymmärtää meitä silloinkin kun ette ole ymmärtäneet :)

Sitten vielä viimeiseksi eräitä, joita ei enää sähköpostit eikä etanapostikaan tavoita. Eli keskuudestamme hiljattain kirkkauteen kutsuttuja Herran palvelijoita.

Paavo T. - hiljainen Herran soturi, vakaa ja esimerkillinen. Lämmin osaanottomme Annelille.

Irja R. - Halusimme kiittää Irjaa uskollisesta tuesta, hänen vieraanvaraisuudesta, uskonhenkisestä ja sinnikkäästä esirukouksesta, käytännön avusta mm. askartelutarvikkeiden ja mustikoiden kanssa. Mutta nyt tämä kiitosviesti myöhästyi Irjan kohdalla. Ja kysymys nousee, kuka ottaa Irjan paikan esirukoilijana ja työmme tukijana. Irja saa palkan työstään ja vaivannäöstään jo nyt Taivaallisen Isämme luona. Lämmin osaanottomme myös omaisille.

Päätän tämän viestin Exit -yhtyeen kappaleen sanoihin.

He vaelsivat täällä ennen meitä. He sytyttivät soihdut pimeään. Vaikka moni maksoikin sen hengellellään. He työskentelivät käsin herkin. He uneksivat maasta vapauden. He jättivät näin meille esimerkin.

 

Tahdon elää tämän päivän rohkeasti. Tahdon löytää jalanjäljet Mestarin. Tahdon olla uskollinen loppuun asti. Kunnes Herran näämme kasvoista kasvoihin. 

Missä ovat apostolit tänään? Ääni huutavan on hiljennyt. Kuka tahtoo käydä Hänen ystävänään? Kuka pimeyttä vastaan nousee nyt? Missä ovat lapset aamuruskon? Kuka valon toisi maahan särkyvään? Mistä löydämme isiemme uskon? Joka ihmissydämet saa sykkimään. 

Jeesus, sinä tunnet heikkoutemme. Me vaellamme kylmin sydämin. Jeesus, tule itse voimaksemme. Ja anna Henkes tulta lamppuihin. Anna meille uusi, vahva mieli. Ja sydän, joka osaa rakastaa. Että kaikki sukupolvet, joka kieli kerran ylistävät suurta Jumalaa